Kauhajoen taideyhdistys ry

 

Isojako karttoja Kauhajoelta

 

Isojakokarttoja Kauhajoelta

13.1.–1.2.2015
Kauhajoki-Seura ry

Isojako

Peltojen yhteisviljely eli vainiopakko sekä metsien ja niittyjen yhteisomistus päättyi 1700-luvun jälkipuoliskolla toteutettuun isojakoon. Ennen isojakotoimitusta suoritettiin jyvitys, ts. tutkittiin peltojen viljavuus, että pellot voitaisiin jakaa tasapuolisesti ja oikeassa omistus- ja veronmaksusuhteessa.

Kauhajoella kuten koko Etelä-Pohjanmaalla isojako toteutettiin valtakunnan etupäässä. Kauhajoki oli asutettu myöhään, ja taloja oli vielä 1750- ja 1760-luvuilla niin harvassa, ettei tuparateja tarvinnut siirtää uusiin paikkoihin, kuten vanhoilla asutusalueilla Etelä-Suomessa. Siksi monet Kauhajoen kantatalot seisovat edelleen siinä, missä olivat jo 250 vuotta sitten.

Isojako selkeytti peltojen, niittyjen ja metsien omistussuhteet. Metsiä ja niittyjä ei ollut kaikille taloille kotinurkilla verotusarvoa vastaavaa määrää. Siksi monet nykyisen Harjan, Aron ja Kauhajoen kylien talot omistavat metsiä Päntäneellä, Hyypässä ja Nummijärvellä. Kauhajoen eteläosissa metsiä oli kuitenkin niin paljon, että niitä riitti vielä muutaman uudistilan perustamiseen ja suuret määrät ns. kruununmetsiksi valtion omistukseen.

Isojako vauhditti asutusta, kun tilat voitiin jakaa entistä helpommin ja torppien perustaminen tuli mahdolliseksi. Myös omia metsiä alettiin arvostaa enemmän kuin yhteismetsiä. Maatalous tehostui, kun isännät voivat ottaa omilla pelloillaan käyttöön uusia viljelykasveja, mm. perunan ja kolmivuoroviljelyn, ilman vainiopakon mukanaan tuomia vastaan hangoittelijoita.

Isojako toi vanhojen Kauhajoen kylän ja Päntäneen kylän taloille rekisterinumerot. Kyläjako uudistettiin 1830 ja siltä aikaa ovat peräisin nykyiset Harjan, Aron, Kauhajoen Hyypän, Nummijärven ja Päntäneen kylät.

Kartat

Isojakokartoista valtaosa on kuvattu Kansallisarkiston kokoelmista (KA) Kyröönjoki – Meirän joki -kirjaa (toim. Osmo Rinta-Tassi 2013) varten, jossa ne ovat myös kokonaan tai osittain painettuina. Monet Päntäneen talojen kartat on kuvattu 1990-luvulla Kauhajoen rakennuskannan inventoinnin yhteydessä Vaasan maakunta-arkiston (VMA) kokoelmista. Siellä olevat kartat ovat käytössä kuluneita ja nuhjaantuneita. Kansallisarkistosta kaikkia karttoja ei kuitenkaan tullut kuvaajien käsiin, joten ne täydentävät Kansallisarkiston sisäsiistien karttojen kuvakokoelmaa.

Karttojen kuvaajat

Kansallisarkiston kartat: Heikki Rantatupa ja Osmo Rinta-Tassi.
Vaasan maakunta-arkiston kartat: Liisa Kasi ja Sari Tallgren.

Isojakokarttoja

isojakokarttoja


HELLA-GALLERIASSA

13.1.–1.2.2015
Isojako – Kauhajoki-Seura ry
vanhoja karttoja Kauhajoelta

AVOINNA

Ma–La 10–21
Su 12–15

YHTEYSTIEDOT

Topeeka 15 (Kotiseututalo, 2. krs)
61800 Kauhajoki
kauhajoentaideyhdistys@gmail.com

LINKKIÄ

Kauhajoki-Seura ry >>
Valkoinen Puu Café&Shop >>

LEHDISTÖTIEDOTE

Lataa lehditötiedote (PDF) >>